Makumin maaliskuun Lounastreffeillä käsiteltiin podcasteja. Vieraaksemme näille treffeille saimme podcast-tuottaja Klaus Hietalan Krashilta, joka antoi tärkeitä ja ajankohtaisia vinkkejä podcasteihin liittyen.
Helmikuun Lounastreffeillä Oskari Tempakka nosti esille, että audioinnin suosio tulee kasvamaan entisestään. Pohdimme sitä, minkä takia juuri audio on niin suosittua ja tulimme siihen tulokseen, että auditoinnin helppous on se, mikä auditoinnissa koukuttaa ja viehättää. Auditointia pystyy kuluttamaan helposti monissa eri tilanteissa.
Klaus Hietalan mielestä podcastien suosio pohjautuu moneen eri syyhyn. Syynä kuitenkin on muun muassa se, että nykyaikainen striimausteknologiat kuten iTunes tai Spotify mahdollistavat sen, että kuuntelija pysty reaaliaikaisesti lataamaan ja kuluttamaan äänitiedostoa, joka on samalla korkealaatuista. Auditoinnin tekemiseen vaadittavat välineet, kuten mikrofoni ja mikseri, ovat melko helppokäyttöisiä sekä edullisesti saatavilla. Tämän vuoksi auditoinnin tekeminen sekä kuluttaminen on melko helppoa. Kuluttajan näkökulmasta podcastien suosio perustuu Klausin mukaan taas siihen, että itseä kiinnostava keskusteluaihe on helposti löydettävissä. Se, mitä ennen kuluttajat etsivät esimerkiksi heitä kiinnostavista lehdistä, on nyt löydettävissä helposti auditoinnin muodossa, mikä tekee kulutuksesta myös huomattavasti helpompaa.
Millaista sisältöä podcasteihin olisi sitten hyvä tuottaa? Klaus mainitsi, että ensinnäkin on tärkeää panostaa sisältöön ja välttää sisältöä, joka on yleistä, sillä sisältöä on yleisestiottaen tarjolla jo niin paljon. Sisältöä suunnitellessa on tärkeä paneutua siihen, että mitä kuluttajat oikeasti haluavat kuulla, mitä kuluttajan olisi tärkeä tietää ja minkä takia? Kuluttajat tahtovat saada suoran hyödyn kuluttamastaan audiosta ja tämä onkin tärkeää pitää mielessä sisältöä suunnitellessa. Tärkeää on olla selkeät suunnitelmat ja tavoitteet ennen kuin podcastin äänitys aloitetaan.
Podcastisi aihetta suunnitellessa on hyvä pitää mielessä, että aiheesta on parempi tehdä ennemmin mahdollisimman kapea kuin liian laaja. Tällöin voit löytää paremmin juuri sinun sisällöstä kiinnostuneita kuuntelijoita, kun ensinnäkään kilpailua ei ole niin paljon ja toiseksi, nämä ihmiset jotka kuuntelevat podcastiasi, ovat mitä luultavimmin aidosti kiinnostuneita tuottamastasi sisällöstä. Näin ollen kuuntelijakuntasi on myös todennäköisesti hyvinkin sitoutunut podcastiisi. On myös selkeästi nähtävillä, että sisältö mikä on ajankohtaista, toimii useimmiten erittäin hyvin.
Podcastien kulutus on noussut selkeästi viime aikoina. Tästä Klaus antoi esimerkin siitä, että tällä hetkellä podcastilta vaaditaankaan jo paljon, jotta podcast päätyy esimerkiksi Spotify Suomen top 200 -listalle. Vielä esimerkiksi viime kesänä listalle saattoi päästä jo vajaalla parilla sadalla päivittäisellä kuuntelukerralla, kun nyt vaadittava määrä on viidensadan päivittäisen kuuntelukerran paikkeilla.
Mitä sitten tulisi ottaa huomioon podcastin aloittaessa suunnitelman ja tavoitteiden lisäksi? Tähän Klaus mainitsi muun muassa markkinatutkimuksen tekemisen. On tärkeä ottaa selvää, että millaista sisältöä halutusta aiheesta on jo tehty. Tutkitaan sitä, mitä kilpailijat omalla alalla tekevät. Näiden lisäksi on tärkeää miettiä sitä, mitä annettavaa podcastilla oikeasti on. Täytyy kuitenkin myös muistaa, että sisältöä ei liikaa käsikirjoita valmiiksi, vaan kehittää sisältöä kuulijaporukan kanssa yhdessä.
”Kokeile rohkeasti, opi ja kehitä jatkuvasti. Tärkeää myös luoda keskustelua sinun ja kuulijoidesi välillä.”
Katso koko tallenne maaliskuun Lounastreffeistä Makumin YouTube-kanavalta.
